Pimiä Seikkailu, 27.-28.9.


Olen osallistunut kahtena viime keväänä Suurten Seikkailijoiden järjestämään Canyon rogainingiin. Reilu vuosi sitten osallistuin 1,5h tossu-sarjaan ja tänä keväänä maastopyörän hankittuani 3h pyöräsarjaan. Nyt päätin kokeilla ensimmäistä kertaa myös varsinaista "pääkisaa", eli syksyn Pimiä Seikkailua. Siinä 2-5 henkilön joukkueet suorittavat jalan tai pyörällä 4 tai 8 tunnin kisan klo 22.00 alkaen. Tänä vuonna kisakeskuksena toimi Teekkaritalo Kaijonharjussa rastien sijoittuessa Oulujoen pohjoispuolelle, kauimpien rastien oltua Haukiputaalla.

Lähdimme kisaan kolmen hengen joukkueellamme Hitaat mutta kankeet, Markku Räinän ja Tuomo Halmisen kanssa. Keräsimme kevään Canyon rogainingissa muistaakseni keskenämme lähes samat pisteet, eli joukkueemme oli ennakolta hyvin tasainen. Lähtökohdat eivät kuitenkaan olleet kovin optimaaliset Markun tultua perjantaina 2 viikon työmatkalta kaukoidästä ja Tuomonkin koettua alkavan flunssan oireita vielä aamusta. Itsekin olin varsin "yleiskuormittunut" pienlapsiperheen arjesta. Oli melkein viikon levollisin hetki päästä klo 20 suunnittelemaan kuljettavaa reittiä karttojen jaon jälkeen. Mutta sitä vastapainoa arjelle täältä oltiin nimenomaan hakemassakin.

Reitin suunnittelijoita Teekkaritalon alakerrassa.

Mestari itse lähdössä.

Hitaiden mutta kankeiden kovimmat jäsenet.

Yleiskuvaa lähtöalueelta noin kello 21.59.

Suunnittelimme Markun kanssa reitin Tuomon tullessa harmikseen/ilokseen valmiille suunnitelmalle yhdeksän maissa. Vetelimme suunnitelmaan mielestämme noin 4-6 tunnin reitin, missä oli tavoitteena olla reilun 3 tunnin jälkeen makkaranpaistorastilla 5E ja suunnata sieltä voimien mukaan joko lyhyttä tai jonkin verran pidempää reittiä maaliin. Olimme siis ilmoittautuneet 8 tunnin sarjaan, mutta alunperinkin tavoite oli mennä vain sen verran yli 4 tuntia kuin tuntuu hyvältä.

Suorituksemme sujui mielestäni varsin loistavasti aina Toppilan frisbeegolf-radan Questille saakka, missä lisäsimme/vaihdoimme vaatetta yön kylmetessä. Sen tehtyämme noin klo 00.30 Markulla alkoi vähitellen heikottaa ja tuli tunnistamaton mahakipu/-vaiva, jonka johdosta päätimme lopulta rastilla 6E, että käymme enää 3 rastia ja sen jälkeen teemme rastilla 6C päätöksen jatkosta. Koska olo vaan heikkeni, suuntasimme siitä maalia kohden ainoastaan melko suoraan matkalla olleen rastin 6J hakien. Reissuun meni 3 tuntia ja 36 minuuttia, mutta tulipa siinäkin riittävästi tuntumaa yörogaan ja hyvää treeniä. Ja ehkäpä oli ihan hyväksi itse kullekin päästä ajoissa nukkumaankin. (Kaikki tulokset ohessa linkin takaa.)

Asfalttiosuutta matkalla rastille 6A.

Pikkumetsää kävellen haetulta rastilta 7L pyörille palatessa.

Kaikki 4 Questia. Ykkösestä ja kakkosesta nappasimme täydet pisteet.

Kisasta jäi kaikesta huolimatta huippufiilis. Tapahtuman järjestelyt olivat ensiluokkaiset arvontapalkintoineen (voittopalkintoja ei ollut ollenkaan) ja questeineen. Teekkaritalo oli hyvä kisakeskus, varpaat lämpenivät kivasti saunassa ja kisajärjestäjän tarjoamat herkut helpottivat väsyneitä mieliä ja kroppia.

Rasteja oli monipuolisesti mukavissa paikoissa: kukin sai valita asfalttia tai metsää halujensa mukaan ja tarjolla oli joen pohjoispuolen kauneimpia paikkoja. Ruskotunturilta näkyi kaupungin valot komeasti ja etenkin Toppilan kukkuloiden laella pysähdyimme pariin kertaan ihmettelemään komeita revontulia. Loppuun vielä kiitokset Suurille Seikkailijoille sekä lukuisille muille järestelyapureille, joita oli myös mukavasti paikalla. Mahtavaa kisailla kun hommat toimii kaikin puolin.

Eteläisempi kartta, jossa alunperin suunnittelemamme alustava reitti sinisellä. Tarkoitus oli siis edetä rastille 5E ja päättää siellä, mitä lopun kanssa tehdään. Mutta lopulta tulimme rastilta 6L punaisella merkkaamaani reittiä maaliin. Punaisella myös pieni sivuhakumme 2H, jota emme aluksi meinanneet koukata ollenkaan.

Pohjoisempi kartta, jonka oli tarkoituskin jäädä vain kaukaiseksi haaveeksi... näitä kauempia rasteja sitten ensi syksynä ;)

Päivitys 8.10.: Loppuun huikeita näkymiä kisayöltä. Tämä Ruskotunturin laelta. Kuvaaja Pekka Peltola/lightmadephotography.

Ja vielä kisayön kauniit revontulet huippukuvaajan ikuistamana. Kuvaaja Pekka Peltola/lightmadephotography.
Näihin tunnelmiin...

Kommentit