Oulurastit, Takkuranta 21.5.

Oulurastit järjestettiin Haukiputaan Takkurannalla varsin mainiossa lähes +20C poutasäässä. Kun alue oli itselle täysin uusi ja kyseessä vasta kesän toiset Oulurastini, olin varsin innoissani jo etukäteen. Lisäksi kun perillä havaitsin paikalla käyvän melko kuhinan ja kuulin tuttavaltani parinkin rastin olleen melko haastavia, jännitykseni ei kun yltyi. Valitsin itselleni B-radan, jotta kasvattaisin juoksumatkojani maltilla, C-radan suoritukseni onnistuttua viime viikolla Virpiniemessä.

Koko B-rata. Klikkaa kuvaa surennellaksesi karttaa.

Ennen lähtöä karttaa katsellessani kävi ilmi, että lähes jokaisella rastivälillä oli valittavana helpompi, mutta pidempi metsäautotie-painotteinen reitti ja suora, mutta vaativampi reitti. Pähkäilin kovasti heti jo valintaani ykkösrastille, jutustelin mm. erään A-radan jo käyneen ja toisen A-radalle lähtevän kanssa, jotka meinasivat tievalinnan näyttävän hyvältä. Tykkään haasteista, mutta päätin kuitenkin valita varman päälle ykköselle tien ja kakkoselle metsän sekä soveltaa niiden jälkeen kokemusteni perusteella loput.

Rastit.fi: A-radalla kaikki suunnistivat rastivälin 3-4 (sama kuin B radan rastiväli 1-2) oikean kautta.

Sama väli B-radalta, oma jälkeni ruskea. En lie ole ainoa, joka ajautuu joskus kompassisuunnalla vähän liikaa oikealle vai johdattelikohan maasto tällä kertaa jollakin tapaa kaikki siihen?

Maasto oli juuri sitä miltä se kartasta näyttikin, eivätkä päätökseni siitä eteenpäinkään helpottuneet. Esimerkiksi kolmoselle päätin mennä suoraan, mutta alun tietä edettyäni venytin ja venytin metsään menon päätöstä, kunnes lopulta tein tiekierron. Vitosta lähestyessäkin lopullinen metsään menon kohta tuli sen hetken fiiliksellä.

Kaikki A- ja B-ratalaiset lähestyvät (B:n) vitosta pohjoisesta samaa punaisella merkitsemääni metsäautotietä, mutta kukin (tällä hetkellä rastit.fi -palvelussa olevista) 16 eri suunnistajasta lähti rastia kohden käytännössä eri paikoista vaaleansinisellä merkkaamistani kohdista 2 eri metsäautotieltä. Itse juoksin keltaista reittiä rastille, suunta pysyi tällä kertaa varsin hyvin.

Lopulta suunnistukseni sujui loistavasti. Tempo pysyi alusta loppuun asiallisena. Ainoat kauneusvirheet olivat haastavamman kolmosrastin 1,5 minuutin pummi ja helpomman rastin 7 noin minuutin pummi. Nuo eivät ole paljoa kokonaisuutta katsoen, monet muut haastavat rastit kun löytyivät näppärästi. Lopulta sijoitukseni oli B-radalla 10/73, mikä on varsin hyvä suoritus.

Radasta jäi mieleen erinomaiset reitinvalintamahdollisuudet, esimerkiksi edellä kuvatekstissä mainittu reitinvalinta B-radan rastille 5 hajautti loppumatkasta ihan kaikki rastit.fi -palveluun reittinsä syöttäneet A- ja B-radan suunnistajat toisistaan. Samoin esimerkiksi rastiväli 2-3 hajautti porukkaa todella paljon 6 palveluun reittinsä lisänneen B-ratalaisen kesken. Takkurannan (Saviaronkankaan) alue oli siis kaiken kaikkiaan hienoa suunnistusmaastoa ratamestarin onnistuttua ratojen laadinnassa mielestäni erittäin hyvin.

B-radan rastivälin 2-3 reitinvalintoja. Omani keltainen, mukana loppupään pummi. Suurin osa A-ratalaisista meni suorinta tietä vihreää. Tosin heidän päätepiste-rastinsa oli eri, mutta samassa suunnassa. Jotkut valitsivat B-radalla myös violetin tai punaisen kierron. Vaikka A-ratalaiset vetivät välin valtaosin suoraan, näkisin silti ratkaisuni henkilökohtaisesti (mm. keskimääräistä raskaamman tiheikkö-juoksutekniikkani huomioiden) liki yhtä hyvänä.