Kevään kovin omatoimi-cup, osakilpailu 1/3 Pilpakangas

Nyt korona-aikana kaikki viralliset kilpailut on käytännössä jokaisessa ihmiskontakteja vaativassa urheilulajissa peruttu. Suunnistuksessa sekä harrastelijat että kilpaurheilijat ovat pystyneet harrastamaan ja harjoittelemaan melko normaalisti, mutta aikojen vertailut ja kilpailut ovat puuttuneet. Kevään kovin omatoimi-cup paikkaa mainiosti sitä tyhjiötä. Ja vaikka harrastelisi vähemmän vakavastikin niin onhan se mukava välissä kisailla vähän totisemmin. Olikin itsestään selvää heti cupista kuultuani, että osallistun.

SK Pohjantähden nuorten valmennusryhmä päätti järjestää eteläsuomalaisten tapaan omatoimi-cupin Oulun alueella. Cup sisältää 3 osakilpailua: keskimatkan Pilpakankaalla, pitkän matkan Isokankaalla ja pikamatkan Hämeenjärvellä. Olen käynyt noissa kaikissa ja tiesin heti, että luvassa on mukavaa ja taitomielessä haasteellista kangasmaastoa. Kuhunkin kisaan saa osallistua viikon ajan, mikä tarkoittaa koronan välttämisen lisäksi, että peesejä ei juuri pääse syntymään. Osallistujia 2 eri pituisella radalla on miesten ja naisten sarjoissa yhteensä noin 200 ja ainakin Pilpakankaan alueella samoja rasteja hyödynnetään vielä kisa-ajan jälkeenkin.

Ennätin avauskisaan paikalle jo toisena kisapäivänä eli tiistaina. Lähtöön sattui pari muutakin perääni lähtenyttä suunnistajaa ja maastossakin näin pari muuta menijää, mutta kokonaisuutena metsässä oli varsin hiljaista. Maasto oli odotetun miellyttävää edetä, toki viimeinen kilometri mentiin ryteikköisemmällä alueella kartan pohjoisosassa.

Keli oli loistava. Kuva matkaltani Sankivaaran parkkialueelta lähtöön.

A-rata.

Kartasta jäi mieleen jälleen kerran se, että ne erityispiirteet pitää nähdä aina maastossa. Esimerkiksi valkoinen kartan pohjoisosassa oli hitaampaa edetä kuin viheällä pystyraidoitettu alue rastivälillä 10-11. Suunnistuskartta onkin aina mielenkiintoinen tulkita ja maastoa on joskus vaikea arvioida pelkän kartan perusteella. Toisena esimerkkinä aioin aluksi mennä rastille 5 suoraan rastiväliviivaa, mutta kuviorajan takaisen tiheikön reilun sadan metrin päästä nähtyäni muutinkin suunnitelmaa ja kiersin sen (tiheikön näyttäessä luonnossa vaativammalta kuin kartalta arvailin).

Suunnistukseni sujui kokonaisuutena hyvin. Melkeenpä ainoat isommat parannuskohteeni jäivät rastiväleille 12-14. Ensin "pitkospuuvälillä" 12-13 mietin pitkään, oikaisenko ensimmäisen pitkospuupätkän jälkeen... lähdinkin oikaisemaan ja upottavissa suonkohdissa hetken pyörittyäni palasin kaikkiaan ehkä 30sek hukaten takaisin pitkospuille. Uskoisin, että tuo väli olisi mennyt 95kg kropallani parhaiten pitkospuita pitkin. Toinen vahtoehto olisi ollut mahdollisimman aikaisin pellon reunaa pitkin etenemisen valitseminen, mikä oli varmasti nopein tapa nopeimmilla suunnistajilla.

Rastiväli 13-14 taas osoittautui 2D Rerunin pika-analyysini perusteella ehkäpä koko kisan haastavimmaksi monien ottaessa siinä isompiakin pummeja. Itsekin yritin lähteä oikean kautta rastille, mutta jostain syystä ajauduin liian vasemmalle ja kadotin lopulta tuntuman karttaan. Lopulta arvioin etäsyyden hyvin ja löysin rastille koukun kautta ehkä vain noin 30sek hukaten.

Kinkkiset rastivälit 12-14. Menin rastille 13 keltaista viivaa & pitkospuita, pieni poikkeamani pitkospuilta näkyy punaisen alueen sisällä. Mielestäni tuo punainen alue oli varsin suo-maastoa, minkä johdosta aikaisempi pitkospuilta poistuminen (vihreä viiva) olisi ehkäpä(?) ollut itselleni liki tasaveroinen vaihtoehto.
Välillä 13-14 yritin violetilla merkitsemälleni reitille, mutta ajauduin keltaiselle. Ymmärsin sen jo ensimmäistä suoaluetta ylittäessäni, mutta silti ote karttaan katosi pikku hiljaa enemmän ja enemmän... ehkäpä alue oli vaan niin vaativa. 

Suoritukseni sujui siis varsin hyvin, sijoitukseni oltua miesten A-radalla 36/54. Kaikissa sarjoissa oli tuloslistoilla yhteensä 112 kilpailijaa, vaikka osallistujia oli järjestäjän mukaan kaikkiaan noin 200. Toisin sanoen moni juoksi radan mieluummin ilman virallista tulosta, lähettämättä gps-jälkeä järjestäjille. Toisaalta taas tällä kertaa tuloslistojen kärkipäässä oli mukana ehkäpä kovin osallistujajoukko, mitä muistan nähneeni alueen kisoissa. Samat nimet ovat toki pyörineet ennenkin kanssani samoilla radoilla joskus harvakseltaan, mutta nyt kilpailutarjonnan vähennyttyä esimerkiksi miesten A-radan 10-15 parhaan kärjessä oli kerralla tukku alueen kovimpia menijöitä.

Kisaan osallistuneiden gps-jäljet julkistettiin 2D Rerun-työkalussa, mitä en ole käyttänyt aiemmin. Työkalussa kilpailijoiden reittien analyysimahdollisuudet ovat hyvät; on helppo mm. vertailla itseä muihin eri rastiväleillä ja niin edelleen. Ohjelmassa on sama etu kuin Liveloxissa ja etelä-Suomessa suositummassa Reittihärvelissä, eli suunnistuskartta on reittien pohjalla parantamassa visuaalista ilmettä ja analyysin laatua. Tämä siis pääerona vain peruskartan taustalla omaavaan, Oulun alueella yleisemmin käytettyyn rastit.fi -palveluun  (missä myös 43 Pilpakankaan A-radan reittiä tällä hetkellä). Lisäksi 2D Rerunissa analyysimahdollisuuksia on enemmän, mutta niihin perehtyminen itsellä on vielä kesken.

Esimerkkikuvaa 2D Rerunista, jätin attumanvaraisesti osan nimistä kuvaan minuutin mittaisilla "hännillä".

Ymmärtääkseni näissä suunnistuskartan taustalla omaavissa työkaluissa se kartan lisääminen vaatii aina työtä järjestäjältä, kun taas rastit.fi taustan peruskartta tulee aina automaattisesti ja on sikäli helpompi tapahtumassa kuin tapahtumassa. Lisäksi jos itse on käynyt maastossa ja omaa kartan, tarjoaa myös rastit.fi mielestäni ihan hyvät mahdollisuudet harrastelijatason perusanalyysille, vaikka se kyvykkyyksissä näille edistyneemmille työkaluille häviääkin.

Joka tapauksessa odottelen mielenkiinnolla kahta cupin jäljellä olevaa osakilpailua, sekä mahtavia kangasmaastoja että varmuudella haastavia ratoja. Ja tottakai odotan myös jälkikäteis-analyysejä, etenkin 2D Rerunilla.

Päivitys 13.5.: ohessa Jounin vinkkaamilla ohjeilla tehtynä pari 2D Rerun-analyysiä rastiväleiltä 12-13 ja 4-5. Jätin tarkoituksella kaikki 54 gps-jälkeä kuvaan, eli vaikka henkilötason analyysi kärsii niin jälki on sitä vihreämpi, mitä nopeammin siitä on keskimäärin menty. Toisin sanoen ensimmäisessä kuvassa rastiväliltä 12-13 kärjen nopein valinta vihreimmällä. Sama analyysi toiselta "valintaväliltä" 4-5 kertoo, että sekä tiheikön läpi meneminen että sen kiertäminen olivat ~yhtä valittuja ko. rastivälin nopeimpien toimesta, suoraan tiheikön läpi menon oltua vähän valitumpi.