Tällä kertaa yöcup kisailtiin upeassa Isokankaan kangasmaastossa. Alue on helppokulkuista, mutta etenkin korkeuskäyrien luku on Isokankaalla normaalia haastavampaa, varsinķin kun tietyillä alueilla ei ole juuri muuta mitä lukea. Vielä kun tämän kerran ennakkotiedoissa kerrottiin, että valitsemaltani A-radan kartalta on poistettu polut, lisäsi se jo ennalta tiedetysti käyrien luvun haastetta. Käytinkin kisaa edeltävänä tiistai-iltana tovin jos toisenkin alueen kartan ennakko-ihmettelyyn.
Vaikka kerroin jo lauantain postauksessa miniflunssastani, mainitsen silti tähän alkuun että se vaivasi menoa yhä yöcupissa. Mietiskelinkin etukäteen, että kisan ykköstavoitteeni on tervehtyä normityyliin tulevatkin päivät ja vasta kakkostavoitteeni on normaalimpi isojen pummien välttäminen. Tämä tarkoitti tällä kertaa vähän rennompaa otetta juoksemiseen, päätinkin että liian lujavauhtisen letkat saavat tänään mennä menojaan ja keskityn omaan rauhalliseen tekemiseen.
Illan suoritukseni oli varsin tasalaatuinen, mutta nihkeähkö. Menin kuitenkin rastivälit suunnistuksellisesti aika hyvin. Rastille 2 pummasin 3 minuuttia: ensimmäisen minuutin mentyäni väärälle rastille 5 valoletkan perässä ja pari minuuttia siihen päälle oikaistessani kakkoselle vähän turhan hätäisesti ja oikealta ohi. Aikani päätä hierottuani ja käyriä tulkittuani löysin oikeaan suuntaan. Illan toinen pummini tuli matkalla rastille 19, ylitulkitsin tien pienestä mutkasta olevani paljon idämpänä kuin olinkaan. Ne näkemäni pienet mutkat kun olivat niin pieniä, etteivät olleet edes kartalla. Sain kuitenkin korjattua suuntani seuraavalta (kartassa näkymättömältä) poikittaispolulta.
Olin lopputuloksissa sijalla 16/19, mikä oli päivän A-radalle aivan OK vaikka jäinkin kärjestä yli 20 minuuttia. Jos menetin pummeihin 4 minuuttia niin ehkä joku minuutti meni normaalia rennompaan juoksuvauhtiin ja joku minuutti siihen, että edellä mainituista syistä jonojen avut jäivät normaalia vähemmiksi.
Ihmettelin maaliin tullessani, kuinka nopeasti ja tasalaatuisesti porukka keskimäärin suoritti radat. Esimerkiksi B-radalla aikojen 27.27 ja 33.07 eli 5min 40 sek sisään mahtui 21 kilpailijaa, eivätkä ne erot olleet juuri isompia muillakaan radoilla ja aikaväleillä. Ehkäpä varsin avonainen kangasmaasto eli hyvin näkyvät rastit ja muiden valot auttoivat meitä kaikkia tällä kertaa.
Itselle jäi olo, että nimenomaan pienten ja tarkasti kuvattujen korkeuskäyrien lukua olisi hyvä oppia enemmän. Monessa kohden ehdin/osasin katsoa tietyt käyrät matkalla, mutta paljon enemmän olisi ollut luettavissa. Mietinkin, että yöcupin loputtua (ja jos lumet eivät tule aikaisin) käyn marraskuussa juoksentelemassa Isokankaalla. Esimerkiksi tämän kerran kartan rastipaikkojen etsiminen voisi olla mitä erinomaisin harjoitus.
Positiivista omassa tekemisessäni on tällä hetkellä se, että itseluottamusta löytyy hyvin eikä virheet pelota liikaa. Nytkin mietin kuntosyistä B- ja C-ratoja poisjäännin vaihtoehtoina, mutta lopulta poltteli aivan liikaa päästä kokeilemaan nimenomaan tätä haastavinta rataa.
Vaikka kerroin jo lauantain postauksessa miniflunssastani, mainitsen silti tähän alkuun että se vaivasi menoa yhä yöcupissa. Mietiskelinkin etukäteen, että kisan ykköstavoitteeni on tervehtyä normityyliin tulevatkin päivät ja vasta kakkostavoitteeni on normaalimpi isojen pummien välttäminen. Tämä tarkoitti tällä kertaa vähän rennompaa otetta juoksemiseen, päätinkin että liian lujavauhtisen letkat saavat tänään mennä menojaan ja keskityn omaan rauhalliseen tekemiseen.
Tulospalvelun auto supermiehen takana vasemmalla. Kuvassa näkyy myös mainiosti päivän keli: +2C ja pieni vesisade. |
Illan suoritukseni oli varsin tasalaatuinen, mutta nihkeähkö. Menin kuitenkin rastivälit suunnistuksellisesti aika hyvin. Rastille 2 pummasin 3 minuuttia: ensimmäisen minuutin mentyäni väärälle rastille 5 valoletkan perässä ja pari minuuttia siihen päälle oikaistessani kakkoselle vähän turhan hätäisesti ja oikealta ohi. Aikani päätä hierottuani ja käyriä tulkittuani löysin oikeaan suuntaan. Illan toinen pummini tuli matkalla rastille 19, ylitulkitsin tien pienestä mutkasta olevani paljon idämpänä kuin olinkaan. Ne näkemäni pienet mutkat kun olivat niin pieniä, etteivät olleet edes kartalla. Sain kuitenkin korjattua suuntani seuraavalta (kartassa näkymättömältä) poikittaispolulta.
Olin lopputuloksissa sijalla 16/19, mikä oli päivän A-radalle aivan OK vaikka jäinkin kärjestä yli 20 minuuttia. Jos menetin pummeihin 4 minuuttia niin ehkä joku minuutti meni normaalia rennompaan juoksuvauhtiin ja joku minuutti siihen, että edellä mainituista syistä jonojen avut jäivät normaalia vähemmiksi.
Ihmettelin maaliin tullessani, kuinka nopeasti ja tasalaatuisesti porukka keskimäärin suoritti radat. Esimerkiksi B-radalla aikojen 27.27 ja 33.07 eli 5min 40 sek sisään mahtui 21 kilpailijaa, eivätkä ne erot olleet juuri isompia muillakaan radoilla ja aikaväleillä. Ehkäpä varsin avonainen kangasmaasto eli hyvin näkyvät rastit ja muiden valot auttoivat meitä kaikkia tällä kertaa.
Itselle jäi olo, että nimenomaan pienten ja tarkasti kuvattujen korkeuskäyrien lukua olisi hyvä oppia enemmän. Monessa kohden ehdin/osasin katsoa tietyt käyrät matkalla, mutta paljon enemmän olisi ollut luettavissa. Mietinkin, että yöcupin loputtua (ja jos lumet eivät tule aikaisin) käyn marraskuussa juoksentelemassa Isokankaalla. Esimerkiksi tämän kerran kartan rastipaikkojen etsiminen voisi olla mitä erinomaisin harjoitus.
Positiivista omassa tekemisessäni on tällä hetkellä se, että itseluottamusta löytyy hyvin eikä virheet pelota liikaa. Nytkin mietin kuntosyistä B- ja C-ratoja poisjäännin vaihtoehtoina, mutta lopulta poltteli aivan liikaa päästä kokeilemaan nimenomaan tätä haastavinta rataa.
Kommentit
Lähetä kommentti