Taitorata, 9.7. Oulurastit Isokangas

Olin toukokuun puolivälissä estynyt Isokankaan Oulurasteilta. Kävin kuitenkin sitä edeltävällä viikolla Pohjantähti-rastien talkoissa opettelemassa rastien kiinnitystä maastoon ja näin samalla, kuinka upeaa aluetta Isokangas on.

Nyt kun Panu Hyvönen laati maastoon monentyyppistä rataa, olikin edessäni valinnan vaikeus. Päätin jo mennä pitkästä aikaa pyöräradalle, mutta koska tuo maasto on myös juoksuun yksi alueen parhaista ja koska Panu laati myös monipuolisen taitoradan, päätin lopulta osallistua sille.

Isokankaan hienoa kangasmetsää parkkeeratun automme vierestä.

Taitorata näytti karttaa katsoessa jopa pelottavan pahalta, mutta varsin opettavaiselta. Hienossa 20C kelissä oli joka tapauksessa mukava lähteä haastamaan omia taitoja.

Taitoradan aloittanut väylä-suunnistus osoittautui ainakin minulle erittäin haastavaksi. Käytin siihen paljon aikaa ja myös missasin sillä osuudella olleen kolmannen rastin. Joka tapauksessa pääsin tuloksiin mukaan, koska ne julkaistiin 12 rastia kattavina, nimenomaan 3 väyläsuunnistuksen rastia puuttuen (ks. arvio syystä tämän postauksen kommenteista).  [kappaletta päivitetty 18.7.]

Taitoradan väyläsuunnistuspätkä. Toki kehittämistä oli itsellä muuallakin, mutta nimenomaan kolmas rasti tuli missattua. (Rastit.fi A-lyhyen rastien perusteella arvioimani taitoradan rastien paikat kuvassa mustalla ympyrällä.) Luin ennen kolmatta rastia vihreää tiheikön merkkiä väärin ja hakeuduin liian etelään keltaisella mekitsemääni viivaa pitkin. Vasta seuraavalla metsäautotiellä (mihin keltainen viiva päättyy), sain kohdistettua itseni paremmin. Pienen pyörimisen jälkeen löysin kartan kuopan ja älysin tulleeni paikalle väärästä kohden.

Toisena taitoradalla oli käyräsuunnistusta, mikä oli myös haastavaa. Tätä osa-aluetta minun pitäisi harjoitella enemmän, liian usein kun käyrien suunnat ja muodot pääsevät yllättämään alueilla, millä suunnistamisen pitäisi tukeutua eniten niihin. Tällä alueella muut välit olivat suunnalla mentävän lyhyitä ja rastit laitettu aika hyvin näkyville, mutta etenkin (kartan) välit 3-4 ja 6-7 olivat varsin pitkiä ja vaativat jo enemmän käyrien lukuakin. Lisäksi jos olisin osannut juosta muillakin väleillä enemmän karttaa ja vähemmän kompassia tiiraten, rastivälit olisivat olleet varmasti sekä nopeampia että opettavaisempia.

Käyräsuunnistuksen alue. Etenkin väli 3-4 olisi helpottunut, mikäli metsäautotiet olisivat olleet kartassa.

Kolmas pätkä oli suuntaaminen/kiinniotto pidemmin rastivälein. Tämä meni mielestäni minulla lähes täydellisesti. Kartan väli 8-9 oli turvallinen juosta, koska sähkölinjaa on vaikea missata. Toinen pitkä väli 10-11 sujui hyvin suunnalla ja rastiotto toki helpottui kun rastilla oli sitä lähetyessäni noin 5 henkilön torikokous menossa :) (Koko gepsi-jälkeni rastit.fi.)

Taitoradan koko kartta lopun suunta/kiinniotto -väleineen.

Rasteilta kotiin tulon jälkeen moni asia mietitytti selkeästi normaalia enemmän, mikä on hyvä merkki. Kokonaisuutena siis erittäin opettavainen rata, näitä lisää ja lisää osallistumisia itseltäni näihin.