2018 Oulurastikauteni on nyt sitten avattu, kesän tähän mennessä lämpimimmässä kelissä. Lisäksi kun rastien järjestelyvuorossa olleet Pohjantähden talkoilijat pistivät itsensä likoon koko päiväksi lähdön ollessa auki klo 13-19, ei enää isommin yllätä yksi Oulurastien kaikkien aikojen kovimmista osallistujamääristä, 413 kuntoilijaa.
Suunnistin itse A-radan 82 muun miehen ja 23 naisen tavoin. Otantaa vertailuihin löytyi siis tällä kertaa varsin mukavasti. Unohdin katsella tarkemmin, missä muut radat B-D (&taitorata) kulkivat, mutta A oli alussa ja lopussa helpommin suunnistettavaa, korttelirastimaista pyörätietykitystä. Siinä keskellä noin puolet koko matkasta mentiin metsämaastoa, jossa oli mukavasti vaihtoehtoja reitinvalinnoille. Kuten rastit.fi-palvelusta näkyy, ainakin tähän mennessä sinne gps-jälkensä syöttäneet valitsivat kohtuullisen vaihtelevat reitit rastiväleillä 4-10.
Oma suunnistukseni sujui teknisesti muuten hyvin, mutta rastin 4 jälkeen Poikkimaantien alitettuani olinkin mielestäni kartalla erissä kohtaa missä oikeasti olin. Vaikka ihmettelinkin, miksi tiet menee eri lailla kun niiden pitää, juoksin pienen pohdinnan jälkeen kuitenkin koko ajan lähestulkoon optimaalista reittiä. Vasta 400 metriä juostuani tiesin jälleen kohdan, missä oikeasti olin. Veikkaisin menettäneeni muutamassa pähkäilyssä tuossa ehkäpä 30sek ja toiset 30sek siinä, kun olin niin tämän seurauksena sen verran sekaisin, että etenin rastille 6 rastin 5 asemesta. Rastinumeroa katsoessani älysin, että olen väärässä paikkaa. Noin minuutin menettäminen moisessa isomman mittakaavan sekoilussa on kuitenkin todella vähän.
Eräs erikoisuus Tahkokankaan maastossa on se, että siellä on kartan polkujen lisäksi paljon muitakin usein käytettyjä uria. En tiedä onko siellä muutenkin paljon ulkoilijoita, mutta varmasti pari kertaa kesässä alueella käyvät Oulurasteilijat tekevät osaltaan ylimääräisiä polkuja. Tämä pitää muistaa jatkossakin Tahkokankaalla reittejä valitessa.
Rastikauden avauksesta jäi mahtava fiilis kaikin puolin, vaikka juoksukunnossani on vielä kesän tässä vaiheessa tekemistä. Monella muullakin kuntorasteilijalla varmasti sama homma.
Lisämainintana vielä, että lisäsin asiaa myös edelliseen postaukseni loppuun. MOBO-suunnistukseen liittyvä ongelmani löysi siis ratkaisunsa.
Mahtavaa kesäkeliä Hiirosen frisbeegolf-kentällä. Tarkkanäköinen löytää suurennetusta kuvasta frisbeegolf-korin ja sen vierestä A-radan rastin 7. |
Suunnistin itse A-radan 82 muun miehen ja 23 naisen tavoin. Otantaa vertailuihin löytyi siis tällä kertaa varsin mukavasti. Unohdin katsella tarkemmin, missä muut radat B-D (&taitorata) kulkivat, mutta A oli alussa ja lopussa helpommin suunnistettavaa, korttelirastimaista pyörätietykitystä. Siinä keskellä noin puolet koko matkasta mentiin metsämaastoa, jossa oli mukavasti vaihtoehtoja reitinvalinnoille. Kuten rastit.fi-palvelusta näkyy, ainakin tähän mennessä sinne gps-jälkensä syöttäneet valitsivat kohtuullisen vaihtelevat reitit rastiväleillä 4-10.
Oma suunnistukseni sujui teknisesti muuten hyvin, mutta rastin 4 jälkeen Poikkimaantien alitettuani olinkin mielestäni kartalla erissä kohtaa missä oikeasti olin. Vaikka ihmettelinkin, miksi tiet menee eri lailla kun niiden pitää, juoksin pienen pohdinnan jälkeen kuitenkin koko ajan lähestulkoon optimaalista reittiä. Vasta 400 metriä juostuani tiesin jälleen kohdan, missä oikeasti olin. Veikkaisin menettäneeni muutamassa pähkäilyssä tuossa ehkäpä 30sek ja toiset 30sek siinä, kun olin niin tämän seurauksena sen verran sekaisin, että etenin rastille 6 rastin 5 asemesta. Rastinumeroa katsoessani älysin, että olen väärässä paikkaa. Noin minuutin menettäminen moisessa isomman mittakaavan sekoilussa on kuitenkin todella vähän.
Eräs erikoisuus Tahkokankaan maastossa on se, että siellä on kartan polkujen lisäksi paljon muitakin usein käytettyjä uria. En tiedä onko siellä muutenkin paljon ulkoilijoita, mutta varmasti pari kertaa kesässä alueella käyvät Oulurasteilijat tekevät osaltaan ylimääräisiä polkuja. Tämä pitää muistaa jatkossakin Tahkokankaalla reittejä valitessa.
Erilaisia reitinvalintoja rastille 8. Esimerkiksi oma harmaa reittini lähti kuntoradalta lounaaseen ojanvartta pitkin, kun siinä oli varsin juoksukelpoinen (kartassa näkymätön) polku. |
Lisämainintana vielä, että lisäsin asiaa myös edelliseen postaukseni loppuun. MOBO-suunnistukseen liittyvä ongelmani löysi siis ratkaisunsa.
Kommentit
Lähetä kommentti