Harrastelijan pieniä niksejä

Suunnistuskausi on hiljaisimmillaan, Oulurastit ja yösuunnistuksetkin on ohi ja talvisunnistuskauttakin vasta odotellaan.


Niimpä täyttelen kirjoittelutaukoa alkuun harrastelijan nikseistä kertomalla. Niksit ovat pieniä ja ammattilaiselle varmaankin itsestäänselvyyksiä, mutta itse olen oppinut nämä kantapään kautta. Ensimmäisenä tulee mieleen suunnistajan solmu. Ainakin minulla suunnistuskenkien nauhat aukesivat 1-2 kertaa per kisa lähes varmasti joka kerta pelkästään kaksin- ja kolminkertaisia rusetteja tekemällä. Enkä halunnut tuskailla umpisolmujen kanssa suunnistuksen jälkeenkään.


Asiasta tuskailtuani löysin siskon vinkistä suunnistajan solmun. Sen tekemiseen menee joku sekunti kauemmin, mutta tutkitusti toimii. Kertaakaan ei ole nauhat auenneet juostessa ja sen saa kätevästi aukikin. Turhaa kerron solmusta omalla kerrontataidollani enempää, linkin takaiset ohjeet ovat mielestäni kuvineen todella hyvät. Saman voi tehdä pitkien nauhojen ollessa kyseessä myös kaksinkerroin olevilla nauhoilla, homma vähän nopeutuu. Itselläni omissa suunnistuskengissä nuita solmulenkkejä tulee yksinkertaisilla nauhoilla ehkä 5-7 per kenkä.

Omatekemä suunnistajan solmu. Nykyään jo nopea tehdä ja avata.

Toinen mieleentulva "niksi" on rastimääritteiden katsominen ennen rastia huolella. Toki harrastusta aloittaessa kestää aikansa huolehtia edes rastivälin reitin tarkkailusta, mutta kartanluvun vähän kehittyessä voi siirtyä jo muun muassa rastimääritteiden katsomiseen ajoissa.

Kyseisen rastin etsimistä Iin Tikkasenkaarella 4.7. olisi auttanut se, että normaalisti ruskeina näytettävien korkeuskäyrien näyttäminen punaisina olisi tullut tiedostettua ja rastimäärite olisi tullut luettua ennen rastia. Nyt ihmettelimme 3 suunnistajan kesken, mikä on punainen ympyrä. Ja kuoppahan se oli, eli kuvassa sattumalta ympyrän muotoinen korkeuskäyrä & kuopan kuvaus rastimääritteessä. 

Manittakoot vielä, että ennen rastia kannattaa tsekata myös lähtösuunta & alustava reitti seuraavalle rastille, näin säätyy useampi sekunti itse rastilla. Samoin joko ennen rastia tai leimauksen jälkeen on hyvä tarkistaa myös leimatun rastin numero. Pari kertaa suunnistusta aloittaessa kun tuli leimattua väärä rastikin ja sen rastilla huomatessa asialle ehtii vielä tehdä jotain.


Kartasta kannattaa tarkastaa ennen lähtöä myös mittakaava, korkeuskäyrän metrimäärä, kartan viimeisin päivitys ja esimerkiksi käytetyt värit, ks. aiempi esimerkki Iin punaisista korkeuskäyristä. Mittakaava on yleensä 1:10 000 (sentti kartalla 100 metriä maastossa) tai 1:7500 tai jopa 1:4000 sprintissä. Näilläkin kartoilla on selkeä ero ja esimerkiksi 1:10 000 karttaan tottuneella 1:7500 kartta saattaa aiheuttaa alussa reittisuunitelman "ohi" juoksua. Ainakin itselläni ajatus ei ole aina helppoa kalibroida alussa oikeaan mittakaavaan.


Samoin kartan päivitysaika on knoppi, joka voi helpottaa esimerkiksi hakkuualueiden lähistöllä. Vuodessa metsää ehditään hakata yllättävän paljon ja metsäajoneuvojen teitä ehtii ilmestyä useampi lisää. Tästä toki yleensä kerrotaan Oulurastien nettisivuilla kyseisten rastien ennakkotiedoissa. Samoin asutusten lähistöille ilmestyy uudet koirapolut suhteellisen nopeasti. Näistä ei siis passaa hämääntyä, mikäli kartassa on pieni puute, ne kannattaa vaan huomioida eikä aina uskoa karttaa sataprosenttisesti.

Ote kartasta syyskuun 2016 Oulurasteilta, kartta päivitetty 2015.

Sama kohta kesäkuun 2017 Oulurasteilta, päivitetty 2017.