Talvisarja 15.2., Intiö

Intiön talvisarjan osakisaan lähdettiin Värtön liikuntahallilta varsin tyypillisessä tämän talven kelissä: lämpömittari nollan pinnassa ja välillä sateli hivenen lunta. Jälleen kerran olikin nastakengille käyttöä... vaikka keli oli niistäkin huolimatta haastava kun jään päällä oli paikoin sen verran lunta. Icebugini toimivat toki varsin hyvin, ehkäpä kun tiesin pukukoppi-porinoiden perusteella varoa pahimpia paikkoja. Normaaleilla suunnistus"nastareilla", missä on vähemmän ja matalampia nastoja, meno olisi ollut todennäköisesti liukkaampaa.

Suunnistajia matkalla kuvan oikean reunan lähtöleimasimelle. 

Päivän A-rata.

Tämän kerran erikoisuus radoissa oli ehkäpä rastimääritteiden tarkan lukemisen tärkeys. Rakennusten ja aitojen kulmissa kun oli paljon rasteja, joiden tarkkaa paikkaa ei voinut silmällä sanoa ennen rastimääritteen lukemista. Mitä pikajututin oman suoritukseni jälkeen nuorta ensikertalais-ratamestari Severi Similää, juuri noista eri nurkissa sijaitsevista rasteista oli tullut eniten kommentteja. Pukukopin viitisen miestäkin porisivat, että tarkkana sai olla, mm. päivän nopein Aleksi Lammikin oli hukannut jollakin rastilla reilusti aikaa kyseisestä syystä. Tuloksista päätellen puhutaan "autokannella" sijainneesta rastista 12. Rasti 11 oli myös aiheuttanut osalle omat haasteensa. Itse tiesin nuo rastien 11 & 12 paikat varmuudella heti kartan nähtyäni, koska viime talvena Moilasen Eero pyöritti meitä juuri samoilla alueilla ja sekoilin sillä kertaa niissä ihan tarpeeksi :)

Esimerkkejä haastavista nurkista. Rasti 8 punaisella pensaan päässä aidan sisäpuolella. Rasti 10 vaaleansinisellä nurkan pohjoispuolella, rasti 11 violetilla luoteispuolen nurkassa ja rasti 12 keltaisella nurkan lounaispuolella.

Muuta erikoista oli tällä kertaa maastoalueiden erittäin hyvä juostavuus (helmikuuksi), sanoisin että niissä pystyi juoksemaan lähes samaa vauhtia kuin pyöräteillä. Ja mainittakoot radasta vielä, että siinä oli hyvä rytmitys (välillä lyhyitä välejä ryppäässä ja välillä pitkiä monta peräkkäin), lisäksi mukana oli paljon hyviä reitinvalinta-välejä. Esimerkiksi puolitoista minuuttia minua nopeampi Janne Pihlajaniemi näytti valitsevan perässäni monta kertaa erin reitin kuin minä (kaikki välit 13-16 eri puolelta) ja kun jäin Jannen taakse, sama jatkui vielä pari rastiväliä mitä Jannen selkää näin.

Pikku knoppina vielä porttikongien käyttö. Eli harmaalla merkitty alue, joka on rajattu ohuella mustalla viivalla, on läpijuostavissa. Käytinkin rasteille 6 ja 17 kyseisiä rakennusten läpimeno-paikkoja (niissä kohden kulkemassani vihreässä viivassa katkos, jotta karttamerkki näkyy). Vaihtoehtoinen reitti merkitty punaisella. Ne lähes yhtä lyhyitä, mutta sisälsivät ehkä enemmän mutkittelua ja/tai vähän huonompijuoksuista alustaa.

Yksinäinen poislähtijä. Värtön liikuntahalli omasi hyvät tilat kartanmyynnille ja samalla pukuhuoneet sekä suihkutkin.

Oma suoritukseni (sija 22/65) oli suunnistusmielessä hyvä, ellei jopa lähes täydellinen, mutta juoksu ei tuntunut sujuvan ihan parhaalla mahdollisella tavalla... toki kuntoni mukaisesti kuitenkin. Mietinkin suunnistusmielessä lisähaasteeksi, että ehkäpä ensi kerralla voisin olla tutustumatta karttaan ennen lähtöleimausta. Nytkin tuo kulmien kanssa taiteilu olisi taatusti ollut mielenkiintoisempaa ja nopeaa kartanlukua opettavaisempaa. Enkä usko, että sijoituskaan olisi siitä tällä kertaa juuri heikentynyt, koska seuraava suunnistaja jäi minusta yli 50 sekuntia. (Se sijoituskin on meille ikääntyville muka-ei-tosissaan-juokseville miehille tottakai tärkeä ;)

P.S. Jostakin syystä gepsi-jälkeni näyttää tällä kerralla vähän mitä sattuu, mutta ainakin muita jälkiä ja reitinvalintoja voi katsella rastit.fi -palvelusta.